keskiviikko 30. tammikuuta 2008

29.-31.1.2008 / Roxas[Mindoro] - Iloilo

Edellinen ilta meni aika myohaan kun mietittiin ja arvottiin jatkuuko matka kohti Palawanin saarta joka tarjoaisi uskomattoman kauniita maisemia ja veisi ainakin 2 viikko matka-ajasta sijaintinsa vuoksi, vai jatketaanko matkaa suht suoraan etelaan Panayn saarelle. Rajallisen ajan vuoksi paadyttiin lopulta Panayn saareen, kuitenkin siten etta skipataan sen kaikkein tunnetuin kohde Boracay. Se on luultavasti Filippiinien kalleimpia paikkoja ja tarjoannassa ei ole mitaan mita ei muualta loytyisi. Hieno hiekkaranta siella kuitenkin naytti olevan kun lauttamme lipui siita ohi.

Roxasista matka jatkui autolautalla kohti Caticlania, josta toivoimme heti satamasta loytavamme rahanvaihtopisteen tai automaatin. Kumpaakaan ei tietysti ollut tarjolla ja taskussa oli pesoja liian vahan, jotta olisimme paasseet suoraan saaren etela-nokassa sijaitsevaan Iloiloon. Ostettiin sit liput puoleen matkaan Kaliboon, jossa tarjolla kasa automaatteja ja taas oli taskut taynna rahaa. Samassa syotiin myohaiseksi venahtanyt aamupala jonka jalkeen jatkettiin matkaa Iloiloon.

Iloilo on 360 000 asukkaan kaupunki. Se toimi viimeisena paakaupunkina Espanjan vallan aikana ja iso osa vanhemmista rakennuksista onkin espanjalaistyylisia. Lisaksi tarjolla on samat kauppaketjut ja ostarit kuin esim. Manilassa oli... Taalla ollaan sitten muutama paiva ja tarkoitus olisi ainakin 2.2. kayda vilkuilemassa Jaron kaupunginosan katuja kun siella pidetaan joku uskonnollinen katufestivaali, josta ei viela tarkemmin.

Heti ensimmaisena aamuna Iloilossa matkaan tarttui paikallinen Idols-melkeinTahti joka on tahtonut valilla olla jopa hieman liian tuttavallinen. Roland skippas paivansa duunissakin jotta saisi hengailla meidan seurassa! Siina sitten vierailtiin Iloilo museossa ja illalla kaytiin leffassa katsomassa American Gangster joka olikin todella hyva patka.Filippiinilaisista tarvii kertoa yks hassu piirre, joka on lienee amerikkalaisten peruja. Kaikkialla kaikenikaiset ihmiset huutelevat meille "Hey Joe" .. ja jatkoksi "where'r you going " tms.. Muissa maissa joissa olemme olleet ensimmainen kysymys on ollut aina "what's your name?". Taalla sita ei tarvii turhaa kysella kun kaikki lansimaalaiset on Joe-nimisia. Huvittavaa..

Ei kommentteja: